Miksi Ei toriparkille ja mitä tilalle?

Turun kaupunginvaltuusto käsittelee tänään 27.10.2014 jälleen toriparkin kaavaa.Kauppatorin alaisesta pysäköinnistä on väännetty Turussa jo 20 vuotta. Tällä hetkellä toriparkin mahdollistava kaava on kertaalleen hyväksytty ja lainvoimainen, mutta asia on jälleen valtuuston listalla, koska 28 valtuutettua (allekirjoittanut mukaan lukien) teki syyskuussa aloitteen asian uudelleen käsittelemisestä. Aloitteen tehneitä valtuutettuja on toriparkin kannattajien puolelta syytetty demokratian halventamisesta ja kauppatorin kunnostuksen viivyttämisestä. Aloitteen allekirjoittaneena olen väitteistä eri mieltä.

Miksi toriparkki on edelleen huono idea ja kaavoitus pitäisi aloittaa alusta?

1) Nykyinen valtuusto ei ole ottanut kantaa toriparkkiin. Voimassa oleva kaava hyväksyttiin kiireellisenä kesäkuussa 2012 juuri ennen kunnallisvaaleja. Toriparkin kannattajat halusivat päätöksen ennen kuin valtuuston voimasuhteet muuttuisivat. Tästä huolimatta toriparkki oli yksi syksyn 2012 vaaliteemoista.

2) Turun toriparkki on kallis. Maanalainen pysäköinti on usein ihan toimiva ratkaisu, muttei hinnalla millä hyvänsä. Kuopiossa 730 parkkipaikkaa rakennettiin 40 miljoonalla (55 000e/ ruutu), Tampereelle 1 000 ruutua 60 miljoonalla (60 000e/ ruutu) ja Turun keskustaan suunnitellaan 800 autopaikkaa 80 miljoonalla (100 000e/ ruutu). Kuulostaako kannattavalta? Maanalainen rakentaminen on yleensä edullisinta kallioon louhimalla, mutta Turussa kauppatorin alla on 50 metriä savea ja lisähaasteena vaikeat pohjavesiolosuhteet. Pohjaveden takia toriparkin pinta-alaa onkin jouduttu viimeisillä suunnittelukierroksella pienentämään, mikä on vaikuttanut parkkiruutukohtaisen hinnan nousuun. Jostain syystä tämä ei ole kannattajien silmissä vaikuttanut hankkeen mielekkyyteen.

3) Kustannuskysymystä ei voi sivuuttaa, vaikka kannattajat vetoavat yksityiseen rahaan. Toriparkkikeskustelussa hankkeen kannattajat ohittavat kaikki kustannuskysymykset vetoamalla Toriparkki Oy:n yksityiseen rahaan. Hankkeeseen ei kuulemma kulu lainkaan veronmaksajien rahoja. Väite ei pidä paikkaansa, sillä rakentamisvaiheen arkeologiset kaivaukset, torikaupan siirto ja joukkoliikenteen uudelleenjärjestely kuuluvat kaupungin vastuulle. Näiden lisäksi kaupungille voi aiheutua kuluja rakentamisen jälkeen, sillä osa päättäjistä on vihjannut, että vaikka kaupunki ei osallistu rakentamiseen, on osakkuutta pysäköintipalvelun pyörittämisessä harkittava. On näet mahdollista, että Toriparkki Oy vain rakentaa hallin ja järjestää sen jälkeen pysäköintipalvelun vuokratoimintana tai alihankintana. Jos Turun kaupunki lähtee osakkaksi tällaiseen pysäköintipalvelua pyörittävään yhtiöön, vastaa kaupunki osaltaan Toriparkki Oy:n lainanlyhennyskyvystä. Kuopiossa ja Tampereella on jo aiemmin nähty, miten puolityhjien hallien pysäköintimaksuja on jouduttu laskemaan ja kaupunkia on pyydetty suoraan tai välillisesti kattamaan puuttuvat tulot.

4) Toriparkki ei ratkaise keskustan vetovoimaongelmaa. Haastavien pohjavesiolosuhteiden takia toriparkin nykyversioon mahtuu 800 autoa. Toriparkki Oy:n lausuntojen mukaan näistä parkkipaikoista lähes puolet varataan yhtiön osakkaiden asiakas- ja henkilöstöpysäköintipaikoiksi. Herääkin kysymys, kannattaako Toria myllätä 400-500 vapaan pysäköintipaikan vuoksi 80 miljoonalla eurolla 3-5 vuoden ajan? Torin vieressä kallioon rakennettua Louhi-parkkia pyörittävä yhtiö on arvioinut, että Louhea voitaisiin helposti laajentaa 400 paikan verran. Mikäli parkkipaikkoja siis tarvitaan, ei toriparkki ole ainoa vaihtoehto. Perustellusti voidaan myös kyseenalaistaa parkkipaikkojen messiaaninen merkitys keskustan kehittämisessä. Oleellisempaa on parantaa alueen viihtyisyyttä ja ymmärtää, ettei keskustan tarvitse leikkiä automarkettia.

Miten keskustan vetovoimaa pitäisi siis parantaa?

1) Uusitaan kauppatori. Mikäli toriparkki poistetaan kauppatorin kaavasta, vaatii se uuden kaavoitusprosessin. Kaavoitus voitaisiin kuitenkin helposti toteuttaa niin, että kauppatorin kunnostus alkaisi 2016 tai 2017 ja kauppatori saataisiin kuntoon jopa nopeammin kuin toriparkin kanssa.

2) Laajennetaan Louhea ja hyödynnetään nykyiset parkkihallit paremmin. Keskitetään pysäköinti Louheen ja muihin jo olemassa oleviin parkkihalleihin. 1-3 korttelin päässä kauppatorista on jo nykyisin useita parkkihalleja, joiden käyttöaste on vajaa. Mikäli pysäköintilaitosten omistajille sopii, nimetään Louhi ja nämä hallit ”Keskustaparkeiksi 1-5” ja huolehditaan opastukset nykyistä parempaan kuntoon. Jos oleellisinta on maanalainen pääsy parkkihallista keskustan kauppoihin, voidaan Louhen laajennuksen yhteydessä sen uloskäyntejä siirtää. Esimerkiksi Hansa-korttelia lähin Louhen uloskäynti on noin 15 metrin päässä Hansan sisäänkäynnistä. Sen mittaisen maanalaisen käytävän kustannukset lienevät varsin kohtuulliset.

3) Laajennetaan kävelykeskustaa, kehitetään joukkoliikennettä. Rauhoitetaan Aurajoen, Aninkaistenkadun, Läntisen pitkäkadun ja Humalistonkadun rajaama alue yksityisautoilulta (asukkaiden pihaanajo sallien). Laajennetaan kävelykeskustaa Yliopistonkadulle ja Kauppiaskadulle. Parannetaan pyöräily-yhteyksiä rakentamalla Yliopistonkadun, Kauppiaskadun ja Humalistonkadun pyörätiet. Kehitetään joukkoliikennettä runkolinjoilla ja ratikalla. Muistetaan että moni keskustan ja lähiöiden asukkaista on autoton. Automarketit eivät ole näille turkulaisille houkutteleva asioinnin kohde. Keskusta on.