Velkamörkö ei ole täysin totta

Kevään aikana talouspoliittisessa keskustelussa on usein kuultu, että
mikäli emme nyt leikkaa, ajaudumme Kreikan tielle ja vararikkoon. Television vaalitenteissä puoluejohtajien taustalla pyöritetään
velkakelloa kuin tuomiopäivän konetta.Velkaeurojen kilahtelu tuo
toki jännitystä ja draamaa studiokamppailuihin, mutta onko tilanteemme
todella niin paha kuin velkapelottelijat antaa ymmärtää?

Ei.

Deutche Bank julkaisi jokin aika sitten oheisen infokartan, jossa Euro-valtioiden koko on suhteutettu niiden velkamäärään per
asukas. Suomi on kartalla tuo pieni käkkylä oikeassa yläkulmassa.

Valtiovarainministeriön tuoreimman arvion mukaan nykymenolla Suomen valtion velka
on vuonna 2019 noin 70 % maamme bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi vastaavat luvut olivat vuonna 2013 Kreikassa 175 %, Saksassa 76,9 %,
Iso-Britanniassa 87,2 % ja Ruotsissa 38,6 %.

Velkaantumisenkin
suhteen olemme siis huonommassa kunnossa kuin Ruotsi, mutta paremmassa
kuin Saksa tai Iso-Britannia. Kreikka taas kuuluu aivan omaan sarjaansa.

Velkaantumiseen on toki Suomessakin suhtauduttava vakavasti. Monen
miljardin äkkijarrutuksiin meidän ei kuitenkaan pidä ryhtyä.
Leikkausten sijaan meidän on edelleen jatkettava laman nujertamista
ensisijassa työllistämistoimien ja positiivisten palvelu-uudistusten kautta. Peruspalveluiden rahoituksen rauhoittaminen ja leikkauksista kieltäytyminen seuraavalla vaalikaudella johtaisi muutamien
miljardien lisävelkaan tulevina vuosina, mutta meillä on edelleen varaa siihen.

Tulevien sukupolvien velkataakkaa ei pidä keventää keinoilla, jotka aiheuttavat heille pahoinvointia.
Tulevaisuuden hyvinvointia on puolustettava tänään.

EDIT: päivitetty 2.4. VM:n arviota velkaantumisesta.