1990-luvun alun lama oli kirpputorien kukoistusaikaa ja nykyisessä taloustilanteessa ne voivat taas erinomaisesti. Paitsi että käytetyn vaatteen ja tavaran ostaminen uuden sijaan on monin tavoin järkevää, on siitä tullut viime vuosina jopa muodikasta. Toisen roska voi olla toisen aarre – ellei sellaisenaan niin kenties hieman tuunattuna tai ainakin materiaalina jossain projektissa.
Viime aikoina otsikoihin nousseessa kiertotaloudessa on taustalla osin sama ajattelu, joskin pidemmälle vietynä: vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta talouden kierrossa ja lisätään jo olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Pyrkimyksenä on myös minimoida fossiilisten polttoaineiden käyttö, sillä kiertotalouden taustalla on ajatus auringon voimalla toimivasta luonnon kiertokulusta. Kehitystä ajaa huoli ympäristöstä sekä tulevaisuudessa häämöttävästä resurssipulasta, minkä myötä raaka-aineiden hintojen ennustetaan nousevan.
Nykyistä paremmin hyödynnettäviä raaka-aineita meillä Suomessakin riittää vaikka millä mitalla, sillä esimerkiksi kotitalouksien jätteestä päätyy yhä iso osa lajittelemattomana polttoon tai kaatopaikalle – tai jää kodin nurkkiin ja kaappeihin pölyttymään. Koko maan tasolla 54 prosenttia syntyvästä jätteestä ei kierrätetä tai käytetä uudelleen millään tavoin.
Lineaarisesta osta ja heitä pois – kulutusmallista siirtyminen rahaa ja raaka-aineita säästävän kiertotalouden suuntaan edellyttää kuitenkin uudenlaisia palveluita sekä muutoksia toimintatavoissa ja sääntelyssä.
Yrityksiä on esimerkiksi kannustettava suunnittelemaan laitteet alun perinkin kestävämmiksi, helposti kierrätettäviksi ja korjattaviksi. Korjaamisen lisäksi myös tavaroiden lainaaminen ja vuokraus ovat tärkeä osa kiertotaloutta. Jo nyt on tätä varten on tarjolla lukuisia sähköisiä palveluita ja jakamistalous vaikuttaa tulleen jäädäkseen.
Kiertotalouden kehitystä ei onneksi tarvitse aloittaa nollasta, sillä meillä on Varsinais-Suomessakin ja koko maassa jo runsaasti kiertotalouden eri osa-alueisiin liittyvää huippuosaamista ja uraauurtavia pilottihankkeita.
Jatkamalla eri sektoreilla jo aloitettua työtä, saattamalla parhaat osaajat yhteen ja poistamalla kiertotalouden esteitä saamme säästöjen lisäksi luotua hyvinvointia uusien työpaikkojen ja vientitulojen muodossa: Sitran marraskuussa julkaisemassa selvityksessä ”Kiertotalouden mahdollisuudet Suomessa” kiertotalouden arvioidaan tarjoavan Suomelle ainakin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuiset kasvumahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä.
90-luvun lama loi kirppiskulttuurin, olkoon tämän kertainen pontimena kestävän kasvun kiertotaloudelle!
Kuva: Eetu Simpanen
0 kommenttia