Kestävästi kasvava Turku

Kun muutin Turkuun vuonna 2005, Turussa oli 174 846 asukasta. Nyt asukkaita on yli 194 000.

Mikäli viime vuosien kasvuvauhti jatkuu, Turusta tulee 200 000 asukkaan kaupunki seuraavan viiden vuoden aikana.

Turku on tällä hetkellä kiinnostava kaupunki, joka kasvaa muuttovoiton myötä. Tämän hetkinen syntyvyys ei riittäisi kasvattamaan väkilukuamme. Ihmiset voivat Suomessa valita vapaasti asuinpaikkansa ja on hieno signaali, että Suomen vanhin kaupunki vetää uusia asukkaita puoleensa. Suhtaudun itse tällaiseen kaupungin kasvuun myönteisesti. Asukasluvun kasvu takaa sen, että Turku ja Turun kaupunkiseutu ovat kiinnostavia myös jatkossa. Asukasluvun kasvu pitää kaupungin elävänä: yrityksiin ja korkeakouluihin löytyy uusia osaajia, ravintoloille ja kulttuuripalveluille uusia käyttäjiä. Yli 200 000 asukkaan kaupunki on varteenotettava toimija niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kasvuun liittyy toki myös haasteita. Nykyaikana kasvu ei voi olla hallitsematonta. Kasvun sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset on otettava huomioon ja kasvu on sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Joku saattaa ajatella, että tehtävä on mahdoton, mutta ei se ole. Samalla kun Turun väkilu on kasvanut kohti 200 000 asukasta, olemme onnistuneet vähentämään kasvihuonepäästöjämme merkittävästi. Tällä hetkellä Turun kasvihuonepäästöt ovat 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Turussa on myös alettu ottaa muut ympäristökysymykset aiempaa vakavammin. Valmistelussa on Turun oma luonnon monimuotoisuusohjelma, jonka avulla on tarkoitus suojella ja puolustaa elonkirjoa Turussa.

Kestävän kehityksen kannalta yksi keskeinen kysymys on se, mistä uudet turkulaiset saavat kodin itselleen? Rakennusfirmat rakentavat asuntoja, eikä asuntojen riittävyys ole sinänsä ongelma, mutta valtuuston tehtävä on päättää miten ja minne asunnot rakennetaan.

Jotta Turun kaupungirakenne kehittyisi kestävästi, suurin osa uusista asunnoista on päätetty rakentaa niin sanotulle ”brown field”-vyöhykkeelle keskustan ympärille. Nämä ”ruskeat kentät” on kaupunkikehityksen termi, jolla viitataan monia kaupunkeja ympäröiviin ratapihoihin ja ruostuneisiin pienteollisuushalleihin. Turussakin on tällainen alue, joka on vuosikymmenten aikana jäänyt aiempaa vähemmälle käytölle ja sijaitsee otollisesti keskustan ja sitä ympäröivien kaupunginosien välissä.

Turussa suurin osa kaupungin kasvusta kohdentuu tälle alueelle. Itäharjulle suunnitellaan tilaa 10 000 uudelle työpaikalle ja 20 000 uudelle asukkaalle. Linnakaupunkiin (johon kuuluvat Herttuankulma ja Kirstinpuisto) palveluja ja asuntoja 10 000 hengelle. Myös entinen Pukkilan alue ja ratapihan elämyskeskushanke sijoittuvat ”brown fieldille”.

”Brown fieldille” rakentaminen eheyttää kaupunkirakennetta, tukee joukkoliikennekaupungin kehittämistä, mahdollistaa olemassa olevan lämmön-, veden- ja sähkönjakeluinfran tehokkaan hyödyntämisen ja tukee keskustan elinvoimaa.

Ja nyt päästäänkin näiden vaalien kuumimpaan aiheeseen: ratikkaan. Ratikassa yhdistyy kestävän kasvun ydinkysymys: miten saamme entistä suuremman kaupungin toimimaan aiempaa kestävämmin? Liikenne on väistämätön osa kaupunkia, mutta 200 tuhannen asukkaan liikuttaminen ei onnistu samoilla keinoilla kuin 175 tuhannen. Turun uusi yleiskaava pohjautuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen, ei pelkkään yksityisautoiluun. Suunniteltu ratikkalinja palvelisi juuri kaikkia uusia asuinalueita ja yhdistäisi ne tärkeimpiin paveluihin ja työssäkayntialueisiin. Varissuosta keskustaan tulevat bussit ovat jo nyt täynnä. Miten niihin mahtuisivat jatkossa 20 000 uutta itäharjulaista? Jotta Itäharjun ja Linnakaupungin liikenneyhteydet saadaan toimimaan, tarvitaan korkean kuljetuskapasiteetin joukkoliikenneratkaisu, eli raitiotie. Ratikkareitin varrelle osuisivat myös tärkeät työssäkäyntialueet: satama, Turun keskusta, korkeakoulukampukset, TYKS ja Kupittaa. Ratikka palvelisi suurta joukkoa reitin varrella työskenteleviä ja asuvia turkulaisia.

Turun tulevaisuuden kannalta kaupungin kasvu on hyvästä, mutta 200 000 asukaan kaupunkia ei voi enää 2020-luvulla pyörittää 1980-luvun menetelmillä. Mikäli niin yrittää tehdä, kasvu on lopulta kestämätöntä. Tehdään siis Turusta kestävästi kasvava 800-vuotias kaupunki!

ps. Tiesitkö, että Turun seutu on pohjoismaiden suurin kaupunkiseutu, jossa ei ole lainkaan kaupunkiraiteita, eli lähijunia tai raitiotietä.