Fennovoima ja sähkönkulutus Suomessa

Turun kaupunginvaltuusto päättää tänään sijoittaako kaupungin energiayhtiö Turku Energia 39,2 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan.

Turun Sanomien ennakkotiedustelun mukaan 31 valtuutettua kannattaa ja 28 vastustaa Fennovoimaan sijoittamista. 8 valtuutettua ei ole vielä ilmoittanut kantaansa. Luvassa on äärimmäisen mielenkiintoinen ja jännittävä kokous.

Valtuuston keskustelussa huomio kiinnittynee pääasiassa taloudellisiin kysymyksiin ja osa hankkeen vastustajista vastustaa sitä nimenomaan taloudellisista syistä. Hanhikivi 1 -ydinreaktorin rakennuskustannukset on monen mielestä arvioitu alakanttiin ja Fennovoiman ilmoittama arvio tuotetun sähkön hinnasta perustuu optimistisiin oletuksiin. Rakennuskustannusten lisäksi myös tuleva sähkönhinnan kehitys on arvioitu spekulaation pohjalta hanketta suosivaksi.

Taloudellisena investointina Fennovoima on kiistämättä riskaabeli, oli ydinsähköstä sinänsä mitä mieltä tahansa.

—

Koska keskustelussa tullaan varmasti (ja onneksi) puhumaan myös yleisistä sähköntuotantoon liittyvistä kysymyksistä, keräsin tähän alle lukuja suomalaisten sähkönkulutuksesta nyt ja tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi säännöllisesti maan tulevaa sähköntarvetta ja erityisesti nämä TEM:n arviot ovat kehittyneet mielenkiintoisella tavalla viimeisen viiden vuoden aikana.

Sähkönkulutus Suomessa (Tilastokeskus):
2007: 90 TWh
2008: 87,2 TWh
2009: 81,3 TWh
2010: 87,7 TWh
2011: 85 TWh
2012: 85,2 TWh

Vuoden 2007 jälkeen sähkönkulutus on ollut laskevassa trendissä ja vuonna 2012 sähköä kulutettiin 5 prosenttia vähemmän kuin 2007.

Osin tämä toteutunut kehitys on vaikuttanut myös siihen, että Työ- elinkeinoministeriö on joutunut laskemaan tulevia sähkönkulutusarvioitaan. Vuoden 2020 sähkönkulutuksesta TEM on esittänyt vuosina 2008, 2009 ja 2013 seuraavat arviot:

2008: 103 TWh
2009: 98 TWh
2013: 94 TWh

Viidessä vuodessa TEM:n arvio sähkönkulutuksesta vuonna 2020 on laskenut 9 prosenttia!

Mitä tällä on sitten tekemistä Fennovoiman ja muiden ydinvoimainvestointien kanssa?

Yksi ydinreaktori tuottaa mallista riippuen 8-12 TWh:a vuodessa.

Tuskallisen rakennustien loppusuoraa köröttelevä Olkiluoto 3 on 12 TWh:n reaktori, joten pelkästään OL3 lisää suomalaista sähköntuotantokapasiteettia enemmän kuin mitä TEM on viidessä vuodessa laskenut sähkönkulutusarviotaan.

Tuontisähköä Suomeen tuotiin viime vuonna 17,5 TWh:ta mikä ei sekään riitä perustelemaan Olkiluoto 3:n, Hanhikivi 1:sen (Fennovoima) ja Olkiluoto 4:sen rakentamista (Yhteenlaskettu tuotanto n. 30 TWh).

Näistä lähtökohdista ydinvoiman voimakas lisärakentaminen tuntuu erittäin tarpeettomalta enkä pidä ydinvoimaan sijoittamista järkevänä tällaisena aikana. Uusien reaktoreiden käyttöikä on arvioiden mukaan noin 60 vuotta. Jokainen voinee kuvitella, miten energiateknologia tulee kehittymään siinä ajassa.

Ja muuten. Sähköautojen tuoma lisätuotantotarve lienee 2020-luvulla noin 1-5 TWh (TEM:n arvio vuodelle 2030 on 3 TWh). Siihenkään ei kolmea lisäreaktoria tarvita.

Lähteinä käytetyt TEM:n julkaisut:
–Vuoden 2008 kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
–Vuoden 2013 kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

Wattitunti (tunnus Wh[1][2], W h tai W·h) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Sähköenergian määrää mitattaessa käytetään usein kilowattituntia (tunnus kWh[3] tai kW·h). Isommassa mittakaavassa, esimerkiksi energian tuotannossa ja voimalaitoksista puhuttaessa, käytetään megawattituntia, MWh[4] (1 MWh = 1 000 kWh), gigawattituntia, GWh (1 GWh = 1 000 000 kWh) tai terawattituntia, TWh (1 TWh = 1 000 000 000 kWh). -Wikipedia