1.7.2014 Turun seudulla siirrytään uuteen aikaan, kun kuuden kunnan yhteinen joukkoliikenne aloittaa toimintansa. Seudullisen joukkoliikennetoimiston esitys uuden joukkoliikenteen järjestelyistä on lähetetty reilu viikko sitten kuntien lausuttavaksi ja mm. seutulinjoihin sekä maksuvyöhykkeisiin on otettava kantaa toukokuun loppuun mennessä.Turun kannalta yhdeksi keskeisimmäksi kysymykseksi seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä muodostuu todennäköisesti maksuvyöhykkeiden määrittely, sillä pohjois-eteläsuunnassa Turku jaetaan todennäköisesti useamman vyöhykkeen alueelle.
Kuntien lausuntokierrokselle joukkoliikennetoimisto on esittänyt ensisijaisena mallina ns. kahden vyöhykkeen ratkaisua, jossa kuntien keskustat Naantalia myöten kuuluisivat sisempään, ja vain alueen kaukaisimmat osat ulompaan vyöhykkeeseen.Turun osalta kalliimpaan vyöhykkeeseen kuuluisivat pohjoisessa Paattinen sekä etelässä Satava ja Kakskerta.
Valmistelun aikana on esiintynyt jonkin verran soraääniä kuntien pilkkomisesta erihintaisiin vyöhykkeisiin, mutta seudullisen yhteistyön näkökulmasta hinnoittelun on perustuttava kustannuksiin, eikä pelkkiin kuntarajoihin. Mikäli Turku tai Kaarina sisällytettäisiin kokonaisuudessaan sisempään vyöhykkeeseen, voitaisiin koko vyöhykemalli unohtaa ja siirtyä tasataksaan, jossa kaikki matkat olisivat samanhintaisia ja lyhytmatkalaiset kompensoisivat lippujensa hinnoissa osan pitkämatkalaisten kustannuksista.
Suurella yhtenäisellä joukkoliikennealueella vyöhykejärjestely on monella tapaa perusteltu ratkaisu, mutta esitetty kahden vyöhykkeen malli ei ole ainoa vaihtoehto. Tasataksan ja kahden vyöhykkeen mallin ohella valmistelussa on selvitetty myös kolmen vyöhykkeen ja neljän vyöhykkeen (ns. kahden vyöhykkeen kehämalli) malleja. Useamman vyöhykkeen mallien rasite on vyöhykemäärän mukaan lisääntyvä järjestelmän monimutkaisuus, joka voi tarpeettomasti nostaa joukkoliikenteen käytön kynnystä.
Joukkoliikennetoimiston esittämässä kahden vyöhykkeen mallissa on kuitenkin omat ongelmansa ja Turun kannalta tuntuu kohtuuttomalta, että matka Kupittaalta kauppatorille on yhtä kallis kuin matka kauppatorilta Naantaliin. Vertailussa matka Paattisilta tai Kakskerrasta kauppatorille olisi puolestaan Naantalin reissua kalliimpi. Seudullisen oikeudenmukaisuuden ja mahdollisimman sujuvan joukkoliikenteen välillä tasapainoiltaessa kolmen vyöhykkeen malli vaikuttaakin varteenotettavalta vaihtoehdolta kahden vyöhykkeen mallille.
Kolmen vyöhykkeen mallissa halvimpaan vyöhykkeeseen kuuluisivat Turun, Raision ja Kaarinan keskustat sekä niiden välissä Turun väkirikkaimmat lähiöt. Kakkosvyöhykkeeseen kuuluisivat Naantalin, Liedon ja Ruskon keskustat, Kaarinasta Piikkiö sekä Turun alueista Jäkärlä, Satava ja Kakskerta. Kolmanteen eli uloimpaan vyöhykkeeseen kuuluisivat Naantalin saaristo, Paattinen sekä Liedon asema.
Voi hyvin olla, että vyöhykekysymystä ei saada lopullisesti ratkaistua kuluvan lausuntokierroksen aikana, mutta mikäli näin käy, on turkulaisilla noin kolme viikkoa aikaa ilmaista valtuutetuille näkemyksensä asiaan. Itse kuulisin erittäin mielelläni ihmisten mielipiteitä aiheesta, sillä omassa pohdinnassani olen alkanut kallistua kolmen vyöhykkeen suuntaan.
(karttakuvat ovat lausuntokierrokselle lähetetystä aineistosta)
2 kommenttia
Otso Kivekäs & #183;06/05/2013 05:12
Ilmeisesti ajatuksena on, että minimiostos on yhden vyöhykkeen lippu? Helsingissähän tuleva A-vyöhyke on sangen pieni, mutta minimi on kahden vyöhykkeen lippu.
Jukka & #183;06/05/2013 10:46
Kahden ja kolmen vyöhykkeen malleissa kyllä. Turussakin on suunniteltu ns. kahden vyöhykkeen kehämallia, jossa neljästä vyöhykkestä valittaisiin 2-4, mutta se ei ole oikein suosiossa. Meillä järjestelmän helppokäyttöisyys on noussut hyvin merkittäväksi kriteeriksi ja tuota kehämallia on pidetty liian monimutkaisena. Missä hengessä Helsingin vyöhykemallin valmistelu on edennyt?