Yhdeksän nostoa Turun ilmastotyöstä

Kaupungit voivat olla ilmastopolitiikan edelläkävijöitä.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään 24.8.2020 Turun ilmastotyön tilaa. Kaupungin päästöjä on nyt vähennetty 35 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja viiteenkymmeneen prosenttiin asti ovat keinot tiedossa.

Viiteenkymmeneen prosenttiin! Se kuulostaa jo joltain ja muistuttaa siitä, että Turun ilmastotyö ei ole pelkkää puhetta vaan vaikuttava ilmastopolitiikka on aidosti mahdollista.

Alla yhdeksän mielestäni tärkeintä poimintaa Turun ilmastoraportista. Niistä käy hyvin ilmi, että seuraavat suuret päätökset on tehtävä liikenteen päästöistä. Turkuun tarvitaan ratikka. Turkuun tarvitaan sähköbussit. Turkuun tarvitaan katuverkko, joka kannustaa kävelemään, pyöräilemään ja matkustamaan joukkoliikenteellä.

—

1) Vuodesta 1990 Turun alueen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 33,4 % ja asukaskohtaiset päästöt 44,7 %. Vuoden 2019 ennakkotiedon mukaan kokonaispäästövähennys oli yli 35 % ja asukaskohtainen yli 45 %.

2) Vuonna 2020 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa tullee jäämään alle 30 prosenttiin, mikä pienentää lämmityksen laskennallisia päästöjä edelleen huomattavasti.

3) Turku Energia kumppaneineen on investoinut noin 350 miljoonaa euroa energiauudistukseen vuosina 2014-2019.

4) Turku Energia on luopumassa hiilestä vuoden 2022 aikana.

5) Samalla kun energiasektorin päästöt ovat nopeasti vähentyneet, muiden sektorien suhteellinen osuus päästöissä on kasvanut. Vuonna 2020 energiasektorin yhteenlasketut päästöt ovat edelleen selkeästi suurimmat, mutta tieliikenne on nousemassa suurimmaksi yksittäiseksi päästösektoriksi.

6) Liikenteen osuus Turun alueen kasvihuonekaasupäästöistä oli vuoden 2018 päästölaskennan mukaan 26 % ja pelkän tieliikenteen 20%. Suhteellinen osuus on sen jälkeen edelleen kasvanut päästöjen vähentyessä muilla sektoreilla, ja liikenteestä on muodostumassa Turun merkittävin päästösektori. Ilmastosuunnitelman toimenpiteiden jälkeenkin sen ennakoidaan aiheuttavan noin puolet vuoden 2029 jäljelle jäävistä päästöistä.

7) Ilmastosuunnitelman mukaisesti tie- ja katuliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään vuoteen 2029 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

8) Turun yleiskaavan sekä kaupunkiseudun Rakennemallin mukainen tavoite on, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Turussa on yli 66 prosenttia vuonna 2030. Joukkoliikenteestä tehdään hiilineutraali palvelu vuoteen 2029 mennessä.

9) Hiilinieluja, uusiutuvan energian tuotantoa ja muita kompensaatioita on lisättävä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja etenemiseksi ilmastopositiiviseksi alueeksi. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa hiilensidonnan lisäksi lukuisia oheishyötyjä. Alueen kasvillisuudella on pääasiassa positiivisia vaikutuksia mm. ilmanlaatuun, mikroilmastoon, terveyteen, hulevesien hallintaan, viihtyisyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen.