(Yhteiskannanotto Niina Ratilaisen kanssa)
Olemme kuulleet liian monta tarinaa nuorista, jotka eivät saa mielenterveysongelmiinsa apua. Erityisesti nuorten ikäluokkien mielenterveysongelmien yleistyminen ja vakavoituminen on ollut pitkään nähtävissä, tiedossakin. Joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Tilanne ei ole uusi eikä uniikki. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kaikissa Pohjoismaissa.
Nuorisopsykiatrian osaston tilannetta Turun alueella kuvattiin 23.3. Turun Sanomissa katastrofaaliseksi. Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja kertoi, että uudet ajat menevät tällä hetkellä kesäkuulle asti. Se ei ole vähempää, kuin epäonnistuminen yhteiskunnalta. Tilanne pitää korjata heti.
Palvelutarpeen tarpeen kasvu ei sinänsä ole tullut yllätyksenä. Mutta koronan aikainen avun tarpeen jyrkkä kasvu on ollut jotain, mihin ei ole pystytty varautumaan. Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on lisääntynyt Tyksin alueella 55%:lla vuoden aikana. Tämä johtuu koronan aiheuttamista poikkeusoloista. Lähetemäärät olivat jo aiemmin kasvussa ja on myös hyvä, että mielenterveysongelmista puhutaan koko ajan enemmän. Nuoret sukupolvet ovat vanhempia parempia karistamaan psyykkisten sairauksien tabuja, puhumaan mielenterveydestä ja laskemaan kynnystä hakea apua itselle ja ystäville.
Juuret nuorten mielenterveyden heikentymisessä on siinä, ettei hyvinvointiyhteiskuntamme ole saanut nuorten pärjäämisestä kiinni riittävän ajoissa. Monen nuoren kohdalla sairaus on kehittynyt ja vakavoitunut, koska heidän tilannettaan ei ole tunnistettu ajoissa.
Tilanne on nyt paha, mutta ei toivoton. Ennenkin on onnistuttu tekemään vaikuttavia kohennuksia nuorten mielenterveyden tukipalveluihin. Vuonna 2018 Turussa nuorten psykiatrian lähetemäärät olivat kasvaneet sata prosenttia. Tilanne johti sairaanhoitopiirin ja Turun väliseen kriisikokoukseen, jonka seurauksena palkattiin kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Se on ollut hyvä ratkaisu ja moni nuori on saanut tätä kautta tukea ja ensimmäisen kontaktin. Vuoden 2018 jälkeen psykiatrisia toimintoja on kehitetty ja kokonaisvaltaiseen moniammatilliseen tukee kiinnitetty huomioita. Uuden psykiatrisen sairaalan suunnittelu etenee ja aikuisten mielenterveyden ja päihdehuollon matalan kynnyksen yksikkö on päätetty perustaa ja sille on ohjattu lisää rahoitusta.
Mutta 2018 ja 2021 välillä ei tapahtunut tarpeeksi tai ainakaan tarpeeksi nopeasti. Nyt on uuden kriisikokouksen paikka.
Esimerkiksi näitä toimenpiteitä pitää käsitellä ja edistää:
1) Kouluihin tarvitaan vähintään valtakunnallisten suositusten mukainen määrä psykologeja ja kuraattoreita. Tämä ei ole Turussa ollut kunnossa.
2) On aika ymmärtää nuorisotyön arvo. Kaikki ne palvelut, joilla tuetaan nuoria, jotka eivät vielä oireile, estävät mielenterveyden heikentymistä. Nuorisotyötä on vahvistettava ja nuorisotyötä pitäisi Turussa tuoda myös kouluihin.
3) Palkkauksia on lisättävä niin kaupungilla kuin sairaanhoitopiirillä niihin tehtäviin, joissa on ylikuormitusta ja joissa asiakkaiden odotusajat venyvät.
4) Akuutin jonon purkamiseksi kannattaa myös tiedustella eläkeellä olevien psykiatrisen erikoissairaanhoidon lääkäreiden halukkuutta tehdä osa-aikaista työtä. Vapaaehtoisesti työhön palaavia on onnistuneesti hyödynnetty aiemmin kaupungin toimialoilla mm. kaavoitusjonojen määräaikaisessa purkamisessa.
5) Tarvittaessa on myös selvitettävä onko lisäresurssia mahdollista hankkia yksityisiltä palveluntarjoajilta. Palvelusetelin yksityiselle on voinut saada jo pitkään muussa terveydenhuollossa, yleensä perusterveydenhuollossa.
6) Psykiatrisia sairaanhoitajia kannattaa lisätä, sillä yläkoulujen ja toisen asteen lisäksi tarvetta on myös alakouluissa sekä nuorisotaloilla. Psykiatriset sairaanhoitajat eivät tule psykologien ja kuraattoreiden tilalle, vaan heidän rinnalleen.
7) Koulujen teveystarkastusten jono puretaan. Kouluterveydenhoitajia ei siirretä enää koronatyöhön, paitsi jos he tahtovat ottaa ylitöitä, mitkä maksetaan lisäpalkkana.
8) Koulujen terveystarkastuksiin otetaan mukaan kehon kehityksen ja fyysisen hyvinvoinnin seurannan lisäksi mielenterveyden seuranta. Näin lisätään entisestään varhaista tunnistamista ja avun saamista.
9) Usein mielenterveyden heikkenemisen juuret voidaan havaita lapsuudessa. PItää varmistaa, että neuvoloissa työskentelevillä on osaaminen vahvistaa lasten ja perheiden mielenterveyttä ja kohdata perheitä. Varmistetaan, että kaikissa neuvoloissa on mielenterveyden edistämiseen neuvoloille kehitetty materiaalipaketti, jota perheiden kanssa käydään läpi.
10) Turkuun on jo perusteilla aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksikkö, jolla parannetaan palveluiden saatavuutta. Yksikköön voi tulla ilman lähetettä ottamalla sinne itse yhteyttä. Yksikön perustamiseen ohjataan riittävät resurssit, jotta sen käynnistyminen ei enää viivästy.
Nuorten mielenterveyden heikentyminen on Turkua laajempi ilmiö. Psyykkisiin vaikeuksiin on usein vaikeampi saada hoitoa kuin fyysisiiin ja jonot kasvavat monessa sairaanhoitopiirissä. Seuraavat asiat pitää toteuttaa valtakunnallisesti ja Turun kaupunkina tulee laittaa niissä nykyiseen ja tuleviin hallituksiin painetta. Tunnin junan lisäksi edunvalvontamme ytimeen pitää kuulua nuorten mielenterveysepidemian korjaaminen.
11) Psykiatrian erikoislääkäreiden koulutusta tulee lisätä. Opetusministereiden pitää ottaa tästä koppi seuraavissa aloituspaikkakeskusteluissa. Mielenterveysongelmien kasvu ei ole taittumassa, tarvitsemme lisää erikoislääkäreitä seuraavalla vuosikymmenellä.
12) Psykoterapiaan pääsemisen pullonkaula on palveluiden vähyys. Ja sen pullonkaula on koulutuksen maksullisuus. Maksuille täytyy asettaa katto ja koulutuksen pitäisi lopulta olla maksutonta.
13) Terapiatakuu on toteutettava koko maassa. Tämä tuo kunnille resurssia järjestää esimerkiksi lisää lyhytterapiaa.
14) Sosiaali- ja terveysuudistuksen pitää parantaa mielenterveyspotilaiden palveluita. Perus- ja erityistason integraatio lisääntyy ja mielenterveyden haasteisiin saa moniammatillista ja oikea-aikaista apua.
