Turun keskustan pyöräilyverkon kehittäminen on viimeiset 30 vuotta ollut ns. autopuolueen* alistamana. Kuluneen vuoden aikana valtajakauma on kuitenkin nytkähtänyt piirun verran uuteen suuntaan ja pyöräilyolosuhteita on pienin askelin parannettu:
Case 1, Kauppiaskadun pyöräilyjärjestelyt: Kirjastosillan valmistuttua moni naureskeli sillan ”turhuutta”, sillä vallinneiden liikennejärjestelyjen puitteissa pyöräily Kauppiaskatua pitkin Kirjastosillalta kauppatorille oli mahdotonta. Pyöräily-yhteyden parantamisesta oli puolueiden kesken sovittu jo kirjastosillasta päätettäessä, mutta autopuolueen jarruketju harasi vastaan niin pahasti, että lopulta kaupunginhallituksen oli otettava asia kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta omaan käsittelyynsä. Lopputuloksen kunnianhimon tasosta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin pyöräily on ollut elokuusta alkaen sallittua jokirannan ja kauppatorin välillä.
Case 2, Hämeenkadun pyörätien jatke: Tämäkin pyöräily-yhteyden parannus oli sovittu alunperin jo Kirjastosillasta päätettäessä, mutta heikenneessä taloustilanteessa moni valtuutettu oli valmis lykkäämään urakkaa hamaan tulevaisuuteen. Vihreiden ja nuoremman polven kokoomuslaisten ansiosta pyörätie sisällytettiin kuitenkin vuoden 2014 talousarvioon ja sitä rakennetaan parhaillaan. Vielä kuluneen vuoden aikanakin on kuitenkin kuultu nurinaa siitä, miten vaikeassa taloustilanteessa rahat pitäisi keskittää tärkeämpiin asioihin, pyöräily kun ei kuulemma luo talouskasvua.
Case 3, Kirjaston sisäpihan pyöränpumppu: Kahta edellistä pienempi ja huomaamattomampi uudistus, mutta kertoo osaltaan siitä kaksijakoisuudesta, jolla pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen Turussa tällä hetkellä suhtaudutaan. Keväällä 2013 tein kaverini idean pohjalta valtuustoaloitteen julkisen pyöränpumpun hankkimisesta keskustaan. Ensimmäisessä aloitteeseen saamassani vastauksessa kiinteisöliikelaitoksen johtokunta esitti pumppauspisteen sijoittamista tulevan toriparkin yhteyteen… Valtuustoaloitteisiin annetut vastaukset käsitellään kuitenkin vuosittain myös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa ja kaupunginhallituksen toimesta pumppualoitteeseen annettu vastaus palautettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun. Puoli vuotta myöhemmin uudessa vastauksessaan Kiinteistöliikelaitos esitti pumppauspisteen sijoittamista kirjastonsisäpihalle, minkä lisäksi vastauksessa todettiin, että mikäli käyttökokemukset ovat hyviä, kaupunki voi harkita useammankin pumpun hankintaa.
Näin siis mutkien kautta kaikki kolme esimerkkitapausta saatiin kuluneen vuoden aikana maaliin. Näiden pienten askelten myötä oma uskoni pyöräilymyönteisempään Turkuun on parantunut ja on ollut hieno huomata, miten kaupunginhallituksessa pyöräilyn edistäminen on nähty tärkeäksi yli puoluerajojen. Toki vastahankaisuuttakin edelleen riittää, eikä kaupunginhallituksestakaan löydy tällä hetkellä kannatusta esimerkiksi toriparkin jalkoihin jääneelle Humalistonkadun pyörätielle. Omalla listallani Humalistonkatu on yksi seuraavista tärkeistä pyöräilyn ja kävelyn kehityshankkeista yhdessä kävelykeskustan laajentamisen ja Logomon uuden kävelysillan kanssa.
*Autopuolueella viitataan poliitikkoihin, joiden mielestä jokaisella kunnon kansalaisella on henkilöauto ja kaupunkisuunnittelu on tehtävä näiden todellisten veronmaksajien ehdoilla.
0 kommenttia