Korkea osaaminen ja laadukas koulutus ovat maame ylpeydenaiheita joihin kohdistetaan toiveita niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Korkeakoulujen ohjaamisen linja on viime aikoina ollut kuitenkin hukassa. Tilanteen korjamiseksi esitämme 9 teesiä paremmasta korkeakoulutuksesta.
-kirjoittajat: Niina Ratilainen ja Jukka Vornanen
1) Työrauha: Kuinka voi kehittää työtään, jos joku hengittää kokoajan niskaan? Yliopisto- ja ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina olleet jatkuvien lainsäädäntö- ja rahoitusuudistusten kohteina. Hallintoa on uudistettu ja yt-neuvotteluja käyty. Seuraavalla vaalikaudella korkeakoulujen henkilökunnalle on annettava työrauha opettamiseen, tutkimiseen ja ruohonjuuritason kehitystyöhön.
2) Rahoitus: Korkeakoulujen rahoituksen on oltava nykyistä pitkäjänteisempää. Työrauha ja syvällisempää valmistelua vaativa kehittämistyö häiriintyvät kun perusrahoituksesta ja indeksikorotuksista taistellaan vuosittain. Määrällisten opintopiste- ja tutkinto- ja tutkimuskriteerien vastapainona korkeakoulujen rahoituksessa on huomioitava opiskelijoiden ja jatkossa myös henkilökunnan antama palaute.
3) Tutkintojärjestelmä: Suomen korkeakoulukenttä koostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Niin sanotun duaalimallin sisällä liikkuvuutta on parannettava, jotta kaikki opiskelijat voivat paremmin hyödyntää olemassaolevaa koulutustarjontaa huomattavasti nykyistä paremmin, vaikka sivuainekokonaisuudeksi saakka. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta luovutaan alemman ja ylemmän tutkinnon välisestä kolmen vuoden työkokemusvaateesta, koska vuodet eivät kerro osaamisesta.
4) Opiskelijavalinnat: Viimeisimmässä opiskelijavalintauudistuksessa päätetyt alanvaihtoa vaikeuttavat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien valintakiintiöt on peruttava. Jo tällä hetkellä on tiedossa, että alanvaihdon vaikeutuminen lisää toisen asteen suorittaneiden halua pitää välivuosia. Hölmöiksi osoittautuneista uudistuksista pitää uskaltaa luopua.
5) Monimuotoinen opetus: Massaopetus siirretään entistä enemmän verkko-opetukseksi ja nykyajan sähköisiä työkaluja hyödynnetään niin, että opetustallenteiden ja -alustojen avulla voi opiskella 365 päivänä vuodessa kaikkina vuorokauden aikoina.
6) Kielten oppiminen: Pakollisesta virkamiesruotsista luovutaan. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa valtionhallinnon kielitutkinto. Virkamiesruotsista luopuminen ei vaikuta julkisten työnantajien kielitaitovaatimuksiin. Jatkossa korkeakouluopiskelijat voivat arvioida itse, tarvitsevatko kielitutkintoa heti valmistumisensa jälkeen. Elinikäisen oppimisen periaate ei sulje keneltäkään ruotsin kielen osaamisen suorittamisen mahdollisuutta pois. Kaikkien korkeakoulujen yhteistyössä kielivalikoimasta voidaan tehdä nykyistä runsaampaa. Alojen yleisimpiä kieliä opitaan käyttämään, kun joitain yleisimpiä peruskursseja opetetaan muilla kielillä kuin suomeksi.
7) Opiskelijan toimeentulo: Opintotuen tasoa ei saa heikentää ja opintotuen indeksikorotukset on toteutettava täysimääräisinä. Opintotuen kehittämisessä suunnan on oltava kohti perustuloa, ei lainapainotteista sosiaaliturvaa. Mikäli seuraavalla kaudella toteutetaan perustulokokeilu, opiskelijat voisivat olla yksi kokeilun kohderyhmistä.
8) Opiskeluterveydenhuolto: Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelut pitää laajentaa myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tulevassa soteuudistuksessa YTHS:stä voidaan tehdä opiskelijaikäluokan osalta nykyistä tiiviimpi osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää.
9) Kansainvälisyys: Hölmöintä mitä voimme tehdä, on asettaa lukukausimaksuja suomalaisille tai kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälistymme, kun opiskelijat ja henkilökunta voivat käydä vaihdossa ja Suomeen tulevat kv-opiskelijat ovat luonteva osa kaikkia opetusryhmiä. Suomalaisten korkeakoulujen yhteistyön yhteistyön avaaminen on ensimmäinen lapsenaskel. Tulevaisuudessa suomalaiset korkeakoulut ovat edelläkävijöitä globaalissa yhteistyössä.
“Kauneinta mitä kahden ihmisen välillä voi tapahtua,on koulutuspolitiikka” -vanha opiskelijaliikkeen sananlasku.
0 kommenttia